Training Apps

Miksi arvokkaimmasta resurssista ei pidetä huolta?

Firman autoja ja koneita kyllä huolletaan säännöllisesti ja huonosti toimiva tietokone korjataan hyvin pian. Miksi työnantajan arvokkaimmasta resurssista, työntekijöistä, ei pidetä yhtä hyvää huolta ja ”huolleta” säännöllisesti? Samoin työtä ja työn laatua kyllä mitataan, mutta miksi ei työntekijän hyvinvointia?

”Työterveyslaitoksen ja Terveystalon toteuttaman tutkimuksen mukaan työkyvyttömyys aiheutti yrityksille keskimäärin 2600 euron kustannukset jokaista henkilötyövuotta kohden. Lassila & Tikanojan hanke tuki- ja liikuntaelinsairauksien vähentämiseksi vähensi työntekijöiden sairauspoissaoloja 40 prosenttia. Työhyvinvoinnin parantuminen on tuonut heille miljoonien eurojen säästöt.” Talouselämä-lehti 17.10.2014

Edellä mainittu on hyvää faktaa siitä, mitä taloudellista hyötyä firmalle saadaan huolehtimalla työntekijöiden työhyvinvoinnista. Silti edelleen työhyvinvointi jää monessa yrityksessä helposti sivurooliin – tyhy-rahoista on helppo karsia, kun ne eivät ole ns. pakollisia menoja. Samoin tyhy-toiminnan vaikutusten mittaaminen ei ole niin yksiselitteistä eikä toiminnalla saavutettavat hyödyt välttämättä näy saman vuoden budjetissa vaan vasta vuosien saatossa. Kuitenkin yksilön hyvinvoinnin vaikutukset heijastuvat sekä päivittäiseen että pidempiaikaiseen vireystasoon ja jaksamiseen, ja sitä kautta suoraan työn tuottavuuteen. Työntekijöidensä hyvinvoinnista huolehtiminen, on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

Kahdeksan tuntia istumista päivässä on tappavaa elimistölle. Liikunta on tärkeää, mutta vasta viime aikoina on ymmärretty, että arkiaktiivisuus ja istumisen vähentäminen ovat vielä tärkeämpiä. Käsittämätöntä on, että tällä hetkellä vähäinen aktiivisuus tappaa enemmän ihmisiä kuin tupakointi!

Tiesitkö, että istumatyöntekijät ovat passiivisina jopa 90 % työajastaan – yhtä paljon kuin häkissä pidettävät apinat? Hyvin pian kun istut alas, niin elimistösi siirtyy kulutustilasta varastointitilaan. Tällöin verenkierrossa kiertävät ravintoaineet kulkeutuvat kohti varastointipaikkaansa eli rasvakudosta ja päivä päivältä tämä pieni energia alkaa muodostaa kumpua keskivartalolle. Vuosi vuodelta verenpaine nousee, vyötärönympärys kasvaa ja 2-tyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskit nousevat. Istuminen on siis oikeasti tappavaa elimistölle, ja ongelmana on se, että se tapahtuu pikkuhiljaa.

Työhyvinvoinnista puhuttaessa mietitään yleensä liikuntaa ja fyysistä hyvinvointia, mutta kuin kaupan päälle, sillä saadaan yleensä hyvin paljon myös positiivisia vaikutuksia mm. yhteisöllisyyteen ja työnantajaan sitoutumiseen. Työhyvinvoinnilla tavoitellaan mielekästä ja sujuvaa työntekoa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Tavoitteena on, että jokainen jaksaisi ja haluaisi työskennellä työkykyisenä koko työuransa ajan. Eikö sen pitäisi kuulostaa jokaisen johtajan ensisijaiselta tavoitteelta?

Itse olen ollut liikunta- ja hyvinvointialalla jo lähes parikymmentä vuotta. Olen aina puhunut kuinka tärkeää liikunta on terveyden kannalta, mutta olen joutunut muuttamaan ajatusmaailmani tältä osin täysin. Kysymys ei ole liikunnan terveellisyydestä, vaan siitä kuinka vaarallista liikkumattomuus sekä istuminen on, ja missä sitä istutaan paljon, jos ei töissä.

Jo pienillä jutuilla saadaan paljon hyvää aikaan, olisiko jo aika aloittaa työntekijöistä huolehtiminen?

Samu Lescelius

Liikunnanohjaaja, urheiluhieroja, PT
Meidän Iloranta – kokonaisvaltaista hyvinvointia maaseudulla


JOS TARTTIS TEHDÄ JOTAIN,
LATAA ILMAINEN SOVELLUS:

Play App Store